Tervetuloa!
AJANKOHTAISTA
Yleinen seurakuntatyö
Kasvatustyö
Diakoniatyö
Konsertit
Kirkkoherranvirasto
Liity kirkkoon!
Kirkkoherran tervehdys
YHTEYSTIEDOT
Kuvagalleria
Toimipaikat
Reformaation merkkivuosi
 » Reformaation historiaa
 » Lisätietoa ja linkkejä
 » Reformaatio ja virret
 » Martti Lutherin elämä
Linkit

Reformaation merkkivuosi

Vuonna 2017 juhlitaan reformaation eli uskonpuhdistuksen merkkivuotta. Tuolloin tulee kuluneeksi 500 vuotta luterilaisen kirkon syntyyn johtaneesta tapahtumasta.

Merkkivuotta juhlitaan pitkin vuotta ja eri tavoin. Juhlintaan niveltyy myös Suomen 100-vuotisjuhlavuosi.

Mitä on reformaatio?

Tutkijatohtori Meri Heinonen pohtii reformaatiota näin:

Reformaation merkkivuoteen on kuulunut keskustelu termien ’reformaatio’ ja ’uskonpuhdistus’ käytöstä. Yksi mahdollisuus lähestyä kysymystä on miettiä, mitä sana reformaatio oikeastaan tarkoittaa, ja miten se liittyy laajemmin kirkon ja kristinuskon historiaan.

Latinan verbi reformare merkitsee muokkaamista, uudelleen muotoilua, ja jo keskiajalla reformiin ja reformoimiseen liitettiin yleensä ajatus uudistamisesta ja parantamisesta. Toisin kuin helposti ajattelemme, uudistaminen ei keskiajalla tarkoittanut jotain lähtökohtaisesti uutta ja ennenäkemätöntä, sillä reformien lähtökohtana oli lähes poikkeuksetta ajatus paluusta. Erilaisissa pyrkimyksissä reformiin nykyisyys nähtiin korruptoituneena, kun taas menneisyydestä tai ”alusta” löytyi oikea usko tai elämäntapa. Kristinuskon kohdalla tämä saattoi tarkoittaa paluuta Jeesuksen esikuvaan, apostolien aikaan, alkukirkkoon tai sääntökuntien varhaisiin vaiheisiin. Muutosta siivitti usko oikean ja aidon löytämisestä uudelleen.

Reformin ajatukseen liittynyt paluun tematiikka näkyy katolisen kirkon historiassa kenties kaikkein selvimmin uusien sääntökuntien synnyssä. 1100-luvulla osa benediktiinimunkeista halusi noudattaa tarkemmin sääntökunnan perustajan Pyhän Benedictuksen 500-luvulla kirjoittamaa sääntöä ja reformoida luostarinsa – syntyi sisterssiläisten sääntökunta. Seuraavalla vuosisadalla etsittiin oikeaa kristillisyyttä apostolien ajasta, köyhyydestä, saarnaamisesta ja katumuksesta. Syntyivät kerjäläisveljestöt, kuten fransiskaanit ja dominikaanit, mutta myös augustinolaiseremiittien sääntökunta (myöh. augustinolaiset), johon Martin Luther 1500-luvun alkupuolella liittyi.

Martti Luther Lucas Cranach vanhemman kuvaamana (1528)

Martin Luther Lucas Cranach vanhemman kuvaamana (1528)

Julkistaessaan vuonna 1517 teesinsä myöskään Luther ei tavoitellut uutta kirkkokuntaa vaan parempaa katolista kirkkoa, samaan tapaan kuin reformaattorit ennen häntä olivat tehneet. Keskiaikaisten reformien hengessä Luther kääntyi menneeseen ja kirjoitti esimerkiksi: ”Entisaikaan ei kanonisia katumusharjoituksia määrätty synninpäästön jälkeen, vaan sitä ennen, että siten voitiin koetella katumuksen aitous.” Myös myöhemmin, radikalisoiduttuaan ja kiistäessään osan katolisen kirkon opetuksesta, Luther vaati paluuta alkuperäiseen: 1520-luvulta lähtien tämä tarkoitti hänelle ensisijassa Raamattua ja kirkkoisä Augustinuksen opetuksia.

On siis hyvä huomata, että Luther oli yksi reformaattori kirkon reformaattorien, uudistajien tai palauttajien, pitkässä ketjussa. Hän ei myöskään omana aikanaan ollut ainoa kirkon reformia vaatinut. Hyvin samankaltaisia ajatuksia, mitä Luther nosti esille, mitä kritisoi ja vaati muuttamaan, esittivät myös monet muut. Näistä on hyvä mainita esimerkiksi sveitsiläinen Ulrich Zwingli ja hänen työtään jatkanut Jean Calvin. Erilaisia reformiliikkeitä toimi myös katolisen kirkon sisällä.

Reformaatio ilmiönä sai toisenlaiset mittapuitteet kuin aiemmat reformit siksi, että samaan aikaan tapahtui muita muutoksia, jotka osin olivat hitaita ja osin nopeita. Näitä olivat esimerkiksi uusien valtioiden ja valtiojärjestelmien muotoutuminen Euroopassa, maailmankuvan muutokset, kirjapainotaidon myötä leviävän painetun sanan merkityksen kasvu ja kansankielien nousu sekä uudenlainen käsitys tieteestä.

Reformaatio voi sanana muistuttaa siitä, että ”uskonpuhdistus” on ilmiönä sekä ainutkertainen että toistuva, ja että reformeja on kirkon historiassa ollut ennen sitä ja sen jälkeen. Se voi myös auttaa meitä pohtimaan, mitä reformoitavaa omassa ajassamme on.


© 2005 Leppävirran Seurakunta.